Muiden virheiden kertominen ei riitä, tässä minun ratkaisut

 

Työelämän korjaussarja

Tärkein asia minulle on, että työmarkkinapolitiikassa tehdään täyskäännös. Aidolla keskustelulla palkansaajajärjestöjen, työnantajajärjestöjen sekä muiden sidosryhmien kanssa haetaan kestävää kehitystä työmarkkinapolitiikkaan.

Yhteistoimintalaki uudistetaan.

Lain yhteistoiminnasta työpaikoilla ei ole tarkoitus olla irtisanomislaki. Lain perimmäinen tarkoitus on kuten edellisessä kohdassa sanoin, mahdollistaa aito keskustelu työpaikoille. Yhteisetoiminnalla kehitetään työpaikan osaamista, työehtoja ja tuottavuutta yrityskohtaisesti.

Säilytetään yleissitovat työehtosopimukset.

Tämä nyt hampaissa ollut järjestelmä on Suomen työlainsäädännön perusta. Tes takaa minimityöehdot niille ihmisille, kenellä ei ole valmiuksia niitä itse vaatia. Suomessa on työlainsäädäntö työehtojen osalta muuten todella kevyttä. Esimerkiksi minimipalkkaa Suomessa EI ole määritelty, vaan alakohtainen minimipalkka määritellään työehtosopimuksilla.

Yleissitovien työehtosopimusten valvontaan tulee saada lisää potkua.

Ongelmaa ei ole ns. rehellisissä yhtiöissä. Siellä kaikki toimii, kiitos aktiivisen ay-liikkeen. Ongelmia tulee sitävastoin esimerkiksi kausityössä, jossa käytetään ulkomaalaista työvoimaa paljon, eikä yhtiöön moudostu luontaista edunvalvontaverkostoa. Turvataksemme reilun ja terveen kilpailun, ammattiyhdistysliikkeen kanneoikeutta esimerkiksi palkkauksen kohdalta tulisi vakavasti harkita.

Joku roti työelämän murrokseen

Suomen työmarkkinat muuttuu, kuten muuallakin maailmassa. Meidän tulee reagoida muutokseen. Digitalisaatio, pätkätyöt, pakkoyrittäjyys. Nämä asiat muuttavat työelämää. Työelämän lainsäädäntö on kuitenkin laadittu ensisijaisesti suojelemaan työntekijöitä, ja turvaamaan heidän sosiaaliset perusoikeudet. Pakkoyrittäjyys, kevytryrittäjyys, millä nimellä nyt kutsutaankaan on vallannut työpaikkoja. Ns. kevytyrittäjiin ei sovelleta työaikalakia, työsopimuslakia, vuosilomalakia, työttömyysturvalakia, yhteistoimintalakia, työturvallisuuslakia. Jos toimeentulo riippuu kevytyrittäjyydestä, on he kaikkein haavoittuvimmassa asemassa.

Työttömyysturvan korjaussarja

Työttömäksi joutunutta kohdeltava kunnioittavasti. Nykyinen kyykytys ja halventaminen loputtava.

Työttömyysturvalain uudistaminen

Nykyinen työttömyysturvalaki ei vastaa tämänpäivän vaatimuksia. Työn pirstaloituminen aiheuttaa enenevässä määrin haasteita työttömille. Aktiivimalli rankaisee vielä taannehtivasti 3kk. Aktiivimalli on poistettava, ja korvaavat toimenpiteet tehtävä kehittämällä työllisyyspalveluja. Sanktiointiin tulee ottaa mallia esimerkiksi Tanskasta. Sanktiot työllisyyspalvelujen laiminlyönnistä kovenevat asteittain. Nykyinen Suomen malli ei ole kohtuullinen, kun inhimillisestä erehdyksestä voit joutua 3kk karenssiin. Kenellä muulla on yhtä kovat seuraukset erehdyksestä kuin työttömällä?

Työllisyyspalvelut

Te-palvelut on tuotettava jatkossa enemmän valtion järjestämänä palveluna. Emme halua markkinaehtoisuuttaa työnvälityspalveluihin. Erinäisten vuokrafirmojen hallitessa työllisyyspalveluaja, ei voi välttyä ajatukselta bisneksen teosta työttömien kustannuksella. Palveluja tulee kehittää aidosti motivoivammaksi, ja asiakkaat on otettava palvelun piiriin välittömästi työttömyyden uhatessa, eikä vasta viikkojen tai kuukausien päästä. Työllistyminen välittömästi entisen työn perään on paitsi kannattavaa, myös tehokasta. Panostamalla palveluun heti työttömyyden uhatessa, tai työttömyyden ensimmäisinä päivinä voimme kouluttaa ja valmentaa uuteen työhön. Toki, ensisijainen asia on nykyisten työsuhteiden pysyvyys, ja uusien työpaikkojen syntyminen.

Koulutuksen korjaussarja

Nuoret rakantavat meidän tulevaisuuden. Sen minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.

Koulutusleikkausten peruminen

190 miljoonan leikkaus ammatillisesta koulutuksesta on peruttava. Suomen ainoa kilpailuvaltti globaalissa maailmassa on korkea teknologia ja osaaminen. Käytännössä jokaisessa huipputeknologian työpaikassakin tarvitaan ammatilaisia tekemään suorittava työ. Ammatillisesta koulutuksesta leikkaaminen on näkynyt työpaikoilla ammattitaidon puutteena, sekä kovana koulutusrupeamana. Panostamalla koulutukseen rahallisesti, voimme turvata laadukkaan opetuksen.

Opiskelualojen sovittaminen kysyntään

Hyväkään koulutus ei auta, jos alalla ei ole työpaikkoja tarjolla. Koulutus on kehitettävä enemmän siihen suuntaan, että koulutustarjontaa annetaan niile aloille joilla on tarvetta osaajista. Oppilaitosten tulee pystyä muokkaamaan koulutuksen sisältöä myös koulutuksen edetessä. Muuntautumiskyky vaatii rahoitusta oppilaitoksille.

Oppivelvollisuuden jatkaminen

Peruskoulun päättävä nuori ei välttämättä ole vielä valmis päättämään elämänsä unelma-ammattia. Riskinä on että päätyy pitämään ns. välivuoden. Mielestäni meidän tulee ottaa tavoitteeksi, että jokainen 9-luokan päättävä nuori jatkaa kouluttautumista. Yleissivistävä koulutus peruskoulun jälkeen ei varmasti mene hukkaan, jos ei ammattikoulutuspaikkaa vielä löydy.

Lisää asiaa löydät osoitteesta www.askoalasalmi.fi